Viikon ajan olen noudattanut suunnitelmaa, jossa olen etukäteen määritellyt, miten paljon töitä
(=opiskelua) tahdon tehdä viikon aikana, ja mitä se tarkoittaa päivätasolla. Vaikutus oli valtava!
Alkuperäisen lukujärjestystyyppisen suunnitelmani mukaan tehdyn työn määrä moninkertaistui.
Ja aikaa jäi vaikka mihin muuhunkin.

Systeemi toimi minulla niin, että kun tiesin, mitä minun on tehtävä, halusin saada työt nopsasti
pois alta, jotta voisin tehdä jotain mukavaa loppupäivän. Aloitin lukemisen aamukymmenen ai-
koihin joka päivä, ja lopetin kahden-kolmen aikaan. Yllätyin, miten kivuttomasti sain hoidettua
listan, joka oli edellisenä iltana näyttänyt turhan pitkältä. Illalla saatoin kuitenkin tehdä ihan mitä
lystää, koska tiesin tehneeni sen, mitä sinä päivänä oli pitänytkin. Ei ollut sellaista jatkuvaa oloa,
että vielä pitäisi vähän lukea...

Jatkan siis tätä toimivaa systeemiä mielelläni jatkossakin.